Siinä se on, ihan vieressä. Ollut jo monta vuotta. Silti en ollut käynyt siellä vielä koskaan: Kellokoskella. Paikan nimi on tuttu jo lapsuudesta, mutta ainoastaan kuuluisan sairaalansa vuoksi. Mitään muuta en paikasta tiennyt, enkä paljon enempää tiedä nytkään, mutta paikan kauneus sai kyllä ihastumaan. Sattumalta luin vielä tänään lehdestä, että ennen vanhaan mielisairaalat rakennettiin mahdollisimman kauniille paikoille, koska luonnolla on niin terapeuttinen vaikutus. No jees, pätee ainakin Kellokoskeen!
Niin no, tiesinhän mä entuudestaan Kellokosken prinsessan ja Kinuskilla-kahvilan. Kahvila meidän varsinainen päämäärä oli, mutta kun käytiin ennen kahvittelua etsimässä muutama geokätkö, tuli muitakin paikkoja nähtyä. Tuntui vähän kuin olisi kulkenut elokuvan lavasteissa, kun käveltiin sairaala-alueella ja sitten kun löytyi se Männistön lava. Hassua, kun luulee menevänsä paikkaan, jota ei ole koskaan nähnyt ja sitten näkymät onkin tuttuja elokuvista :).
 |
| Sairaala |
 |
| Prinsessan muistomerkki |
 |
| Kosken kohinaa alhaalta... |
 |
| ...ja ylhäältä käsin |
 |
| Kesäinen Keravanjoki |
 |
| On se vaan kaunis! |
 |
| Kinuskilla oli maineensa veroinen |
 |
| Väsähtänyt retkeilijä |
 |
| Romuromantiikkaa |
 |
| Kesän ensimmäiset! |
 |
| Kotiin tuomisina Kinuskillan mallaslimppu |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti